Forssan Jalkapalloilun lippulaiva FJK seilaa tällä hetkellä kovin syvissä vesissä. Torstaina 12.8. kävi Tampereella nyhjäämässä 3-3 tasapelin sarjajumbo PP-70:n kanssa ja mitä luultavammin sinetöi FJK myös tuloksella putoamisen ensi kaudeksi nelosdivariin. Pelejä FJK:lla on tosin vielä kosolti jäljellä, mutta otteet ovat nyt ja jo jonkin aikaa olleet sellaisella tasolla ettei kyllä forssalaisittain esitykset hääviltä näytä. Toki ihmeet ovat mahdollisia, voittihan Suomi Euroviisutkin.
 
Tällä hetkellä olisi FJK:n leirissä käyttöä poppamiehelle, joka kääntäisi kurssin, sillä pahaltahan ainakin jalkapalloa seuraavalta forssalaiselta rämpiminen sarjassa tuntuu. Auttaisiko totaalinen nollaus, kuten Jorma-Tapio teki mäkikotkalle elokuvassa ”Matti”? Vai olisiko kenties mahdollista hankkia vahvistuksia varsinkin kun esimerkiksi Tampereella joukkue oli liikkeellä kovin vajaalukuisena? Rutinoitunut valmentaja Hannu Paatelo näin teki aikoinaan, kun FJK taapersi kakkosessa, miksei nyt? Tai miksei apuja ole ryhdytty hankkimaan jo kesäkuun loppupuolella kun pelaamisen trendi oli nähtävissä?
 
Tippuminen sarjaporrasta alemmaksi (mikäli sellainen tapahtuu) on toki forssalaiselle jalkapalloilulle surullinen asia, sillä kolmosdivisioona on eittämättä se oikea taso forssalaiselle jalkapalloilulle. Äärimmäisen häpeälliseksi tippumisen tekee se, että joukkue on pelannut tällä kaudella lähes kaikki ottelut kansanomaisesti asian ilmaistuna ”päin persettä”. Pelistä on puuttunut täysin se punainen lanka ja kenttätasapaino, pallollinen kontrolli ja asennekin on ollut ajoittain pahasti hakusessa. Toinen asia mikä tekee asian erittäin hankalaksi nieltäväksi on, että FJK pelasi vielä kesällä 2008 kakkosdivaria ja nyt vauhtia mitä suuremmalla todennäköisyydellä lähdetään taas hakemaan hieman alempaa nelosesta, jossa toki on oltu Forssassa joskus aikaisemminkin. Kolme kautta ja kaksi sarjaporrasta alempana, ei hyvä.
 
Positiivinen asia nelosdivarissa toki on se, että se tarjoaa seuran omille nuorille pelaajille ehkä matalamman kynnyksen nousta edustusjoukkueeseen, sillä uutta verta edustusjoukkueessa toki kaivataan vanhojen pelimiesten vastapainoksi. Ensi kaudella mitä luultavammin sarjajärjestelyistä johtuen tulee nelosdivari olemaan varmasti kohtalaisen hyvätasoinen ja siinä mielessä ihan toimiva kasvatusalusta FJK:n junioreille miesten peleihin eikä hyppäys tule olemaan samaa luokkaa kuin ehkä siirryttäessä junnusarjoista kolmosdivariin tai kakkosdivariin. Ikäviä asioita tippumisessa on luonnollisesti, että varmasti Somero tulee profiloitumaan entistä selkeämmin alueen ykkösseuraksi miesten edustusjoukkuetasolla ja se, että nousu takaisin kolmosdivariin tulee olemaan sarjan pelillisen tason noustessa sarjoja tiivistettäessä tulevaisuudessa entistä vaikeampaa.
 
FJK on tällä kaudella rämpinyt ja menettänyt pisteitä luvattoman paljon ns. heikommille joukkueille mikä on tietysti seurausta siitä ettei FJK kykene nykyisellä materiaalilla hallitsemaan peliä, vaan on puhdas vastaiskujoukkue. Hallinnan ja pelinrakentamisen puutteet taasen juontavat juurensa heikkoon pallolliseen pelaamiseen. Parempia joukkueita vastaan taasen asetelma on ollut FJK:lle suotuisa ja tämä taasen on ollut omiaan harppuunahyökkäyksille ja etenkin Dankovin fyysisille ominaisuuksille.
 
Seuraavan kerran pisteet ovat jaossa lauantaina, kun Lamminrantaan saapuu lohkokärjessä porskuttava Ilves-Kissat Tampereelta.