Fosu päätti jälleen divarikautensa neljänteen sijaan, mikä on tahmeata alkukautta ajatellen suorastaan erinomainen saavutus. Erinomaiseksi saavutuksen tekee sekin, että viime vuosina Suupparien edustusjoukkue on kokenut rajua sukupolven vaihdosta, mutta tämä on näkynyt tuloksissa jopa suorastaan yllättävän vähän. Nuoret vielä juniori-ikäiset pelaajat ovat osoittaneet oivalla tavalla kykenevänsä pelaamaan divaritasolla ja niinpä Fosun tulevaisuuden voidaankin todeta olevan varsin kestävällä pohjalla.


Nuoret pelaajat esittivät kuluneella kaudella positiivisia otteita, mutta kyllähän sarjapaikan uusimisen suhteen joukkueen selkärangan muodosti pitkälti viime vuosien tehokaksikko; Laitila ja Kauppi, jotka vuodenvaihteen jälkeen palasivat suorastaan huikeilla tehoilla kaukaloon. Oivaa taustatukea kaksikolle tarjosivat kokenut Petri Mäkeläinen, ahkera laukoja Sami Romu ja vikkeläkoipinen Teemu Aaltonen. Erinomaisesta loppukaudesta kiitos toki kuuluu koko joukkueelle, mutta alkukauden hapuilusta huolimatta iso kiitos kuuluu myös joukkueen valmentajakaksikolle, Leikkilälle ja Suomelle, joiden usko joukkueeseen oli vankkumaton läpi koko kauden. Edellä mainittujen herrojen lisäksi kauden onnistujia mainitessa täytynee nostaa esiin myös ajoittain joukkuetta pystyssä pitänyt Tomi Aaltonen, sekä äärimmäisen tärkeää ja nöyrää työtä molempiin päihin tekevä Markus Lintula, monipuolinen Petri Heino sekä lähes tuntemattomuudesta divaritasolle ponkaissut Matti Moisander.


Kauden statistiikka on forssalaisittain mielenkiintoista luettavaa. Fosu saalisti 28 ottelussa 30 pistettä, joka oikeutti länsi-lohkossa tällä kaudella neljänteen sijaan. Maaleja Suupparit tekivät eniten koko divarissa, 217, mutta myös omiin ropisi kohtalaisen kovalla tahdilla eli yhteensä 192 maalia. Aivan loppukautta lukuun ottamatta joukkueen sinänsä mainiota esitystä leimasi nuorelle joukkueelle kovin tyypillinen piirre eli ailahtelevuus, sillä välillä jopa ottelun sisällä peli kulki erinomaisesti, kun taas välillä peli oli täysin lukossa ja tekeminen näytti jopa katsomoon asti väkinäiseltä puurtamiselta. Vuoden vaihteen korvilla Fosu kuitenkin onnistui löytämään avaimet pelilliseen lukkoon ja kuluva kalenterivuosi olikin sitten lähes kulkua voitosta voittoon. Sarjajärjestelmän raakuuden ja sarjan tasaisuuden tietäen sarjapaikkaa kuitenkin saatiin jännittää Forssassa lähes kalkkiviivoille saakka ja lopullinen vapauttava voitto koettiinkin vasta viimeistä edellisessä kierroksella. Kauden 2010-11 sanoa olleen siis kokonaisuutena varsin onnistunut ja tästä kielii myös komeat yleisömäärät, sillä forssalaisyleisö on löytänyt tuttuun tapaan runsaslukuisana tiensä katsomoon mikä taasen on osoitus lajin vetovoimasta ja oikeista valinnoista myös markkinoinnissa.


Kuluva kausi oli Sami "Leime" Leikkilälle ainakin toistaiseksi viimeinen Fosun peräsimessä ja ensi kauden koutsi / koutsit on vielä julkaisematta, mutta Rantasen Jukan neuvokkuuden, työmoraalin ja intohimon lajia kohtaan tietäen on miehellä varmasti suunnitelmia asian suhteen viritelty hyvinkin pitkälle ja uusista valmentajavalinnoista tullaan varmasti kuulemaan pian ja voipi hyvinkin olla niin, että valmennuksessa tullaan näkemään forssalaiselle salibandy-yleisölle hyvinkin tuttuja kasvoja. Varmaa kuitenkin on, että osaava ja ammattitaitoinen käskyttäjä nähdään Fosun penkin takana ensi vuonnakin. Mutta pitemmittä puheitta onnittelut koko edustusjoukkueelle erinomaisesta kaudesta ja nautitaan nyt pika puoliin koittavasta keväästä ja kesästä sekä vielä sarjakauttaan jatkavien joukkueiden peleistä. Ja tietty treenataan heinäkuussa pidettäviä Järvisählyn MM-kisoja varten.