Tervehdys futisfaneille ja toki kaikille muillekin. Nyt kaikki ripeästi sormi pois nenästä, sillä pian tulee taas asiaa Siltasen ”totuuden torvesta” muutaman painavan töräyksen verran. Tänään 11.11.2011 alkaa uusi aika numerologien mukaan, sillä heidän mukaansa tänään siirrytään kalan ajasta vesimiehen aikaan. No se hihhuliuskonnoista, mutta uutta ja toivottavasti parempaa aikaa kohti ollaan menossa FJK:ssa. Ainakin suunta on oikea. Nyt loppu syksystä on talkoita, toimihenkilöpäivää, talenttiryhmää junnuille jne. Hienoa! Uuttera työnteko ja positiivinen asenne saa varmasti palkintonsa jossain vaiheessa ja ”hyvä voittaa”, tähän ainakin on uskottava.

 

Seurassa ollaan tehty kiitettävällä tavalla uudistuksia viime aikoina, mutta se ei vieläkään poista sitä tosi seikkaa, että paljon tehtävää riittää edelleenkin. Muuttuvat ihmisten käyttäytymismallit muokkaavat ”ostokäyttäytymistä” ja tämä tulee näkymään ja tulee nähdä myös seuratoiminnassa, jotta oikeanlainen toiminnan "punainen lanka" kyetään löytämään.

 

 

Kuluttaminen on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi, kuten ihmisten ajankäyttökin. Valitettavasti kulutustottumusten muutokset ovat olleet vaikutuksiltaan monella tapaa negatiivisia seuratoimintaa ajatellen. Ihmisten vapaa-aika on entistä tiukemmassa, talkoohenki valitettavan vähissä ja taivaskanavat ja internet vievät ison osan monen nykyajan ihmisen vapaa-ajasta. Ihmiset eivät löydä esimerkiksi urheilutapahtumiin samalla tavalla kuin ennen, ja tämä pätee lähes kaikkiin lajeihin. Monet varttuneemmat forssalaispenkkiurheilijat vain saavat kaiholla muistella noita hienoja aikoja, kun koripallokentillä paremmuuttaan miesten SM-sarjassa mittailivat Forssan Alku ja FoKoPo. Tunnelma oli noissa otteluissa kerrassaan erinomainen eikä tippaakaan heikommaksi jäänyt tunnelma jäähallissakaan Forssan Palloseuran pelatessa Ässiä tai TuToa vastaan. Jalkapallokentällä Forssassa ei kolossaalisia tunteita ole laajemmin koettu koskaan, mutta kyllä ajoittain lehtereille on väki löytänyt hivenen paremmin kuin aivan viime vuosina. Oikeastaan ainoa onnistuja mitä tulee yleisömääriin on ykkösdivarissa salibandyä pelaava FoSu, joka onkin tehnyt pitkäjänteistä ja tinkimätöntä markkinointityötä toki saaden paljon vetoapua Suomessa vallitsevasta pienehköstä ”salibandybuumista”.

 

Kuluttaminen on siis kiistatta murrosvaiheessa ja kuluttajakenttä sirpaloituu jatkossa entisestään. Tämä tuo seuroille uusia haasteita. Haasteet voidaan nähdä joko negatiivisessa tai positiivisessa valossa, mutta keskeisintä on huomata ettei toiminnan menestyksekäs johtaminen tule ainakaan helpottumaan. Kuluttajan tarpeiden ymmärtäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää ja niinpä muuttuneessa toimintaympäristössä menestys ei ole taattua vanhoilla keinoilla. On löydettävä uusia tapoja toimia.

 

Valitettavasti muutosvoimia on paljon eikä niitä läheskään aina voi hallita. Tilannetta ei kuitenkaan kannata nähdä lohduttomana ajautumisena umpikujaan, sillä omilla ratkaisuilla pystytään merkittävästi vaikuttamaan tulevaisuuteen. On oltava osaamista, tahtoa ja halua. Asiat on myös osattava tehdä oikea-aikaisesti jolloin voidaan puhua ketteryyden tarpeesta, sekä jos mahdollista, pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Tuntosarvet on siis oltava jatkuvasti ylhäällä. Muutosvoimia vastaan tuskin on syytä rimpuilla, vaan pikemminkin järkevää on etsiä uusia mahdollisuuksia. Sellainen voi olla vaikkapa vastuullisuuden korostaminen toiminnassa. Kestävää kehitystä ja vastuullisuutta voi käsitellä kahdesta suunnasta. Sen voi ottaa kilpailutekijäksi tai tehdä kaikki vasta pakon edessä. Urheiluseuran tai yhdistyksen toiminnassa voi siis korostaa yhteiskuntavastuuta ja tätä voi myös hyödyntää markkinoinnissa ja viestinnässä.

 

On fakta, että osa seuroista ja erilaisista yhdistyksistä kartoittaa aktiivisesti vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia ja etsii mahdollisia varainhankintakeinoja. Osa ei. Perinteinen segmentointi on tiensä päässä, toiminnan tuleekin olla paitsi segmentoitua, myös pohjautua kuluttajan tarvetilaan ja sen tyydyttämiseen. Tilanne koskettaa jokaista seuraa, yritystä ja yhdistystä ja konsepti voi perustua moniin eri seikkoihin, mutta etenkin yhdistyksestä puhuttaessa lienee toimivinta keskittyä elämyksellisyyden luomiseen ja vaikkapa korostaa tämän lisäksi yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Jokaisen seuran tulisi käydä kriittistä keskustelua rakentavassa hengessä siitä millaisiin tarvetiloihin oma toiminta vastaa ja miten niitä olisi mahdollista kehittää. Tämä keskustelu onnistuu vain jos ilmapiiri on avoin ja seurassa on aito tahtotila löytää uusia, ehkä mullistaviakin ratkaisuja.

 

Huomispäivän kuluttaja on vaativainen ja seuraa entistä enemmän aikaansa. Median kehitys takaa tämän. Kuluttajat ovat jatkossa yhä vaihtelun- ja nautinnonhaluisempia. Käytännössä tämä tarkoittaa lajiuskollisuuden ja seurauskollisuuden vähenemistä. Ihmiset saattavat hakea vahvasti elämyksellisyyttä, mutta ajattelevat mielellään laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ihmiset tasapainoilevat itsekkäiden ja vastuullisten arvomaailmojen välillä. Tulevaisuuden kuluttaja onkin ristiriitainen ja monipuolinen toimija, mikä asettaa entistä kovempia haasteita.

 

FJK ON SYMPAATTINEN ”OMAN KYLÄN JOUKKUE”

 

Globalisaation muutokset ovat aiheuttaneet myös vastavoimia, lokalisaation. Hyvä esimerkki tästä löytyy jalkapallosta. Monet kannattajat ovat alkaneet arvostaa pienempiä seuroja eikä aina se suosikkiseura olekaan enää Real Madrid, Manchester United tai Bayer Munchen. On muodikasta kannattaa Evertonia, Leedsiä, Kilmarnockia tai jopa Mypaa. Veikkauksen slogankin taitaa olla ”tunnusta väriä”. Paikallisuus pitäisi nähdä vahvuutena. Kaikkien ei tarvitse olla se kruunun kirkkain jalokivi. Forssalaisen jalkapalloilunkin tulisi nähdä tämä sympaattinen piirre vahvuutena ja nimenomaan brändätä itsensä nimenomaan paikallisuudella ja sillä arvokkaalla yhteiskunnallisella työllä mitä se Kanta-Hämeessä toteuttaa.

 

Meitä on vuosikausia opetettu ajatteluun, että teknologian kehitys ratkaisee kaiken. Hyvä esimerkki on tästä internet ja sosiaalinen media. Kuluttajan kannalta teknologian kehittymistä merkittävämpää on se mitä se teknologialla teemme. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa tekniikka on mahdollistaja, ei itseisarvo. Olemme siirtyneet sisältöaikakauteen. Tämä on teknologian kehittämisen uusi moottori. Se on myös kohtalon kysymys niille organisaatioille, jotka eivät tätä oivalla.

 

RIKKOMALLA RAJOJA SYNTYY MENESTYSKONSEPTEJA

 

Yritykset, yhdistykset ja seurat jotka eivät tee muutokseen vastaamiseen mitään, ovat jatkossa umpikujassa, se on selviö. Sen sijaan organisaatiot, jotka reagoivat muutokseen pystyvät hyödyntämään tilannetta. Osa löytää kokonaan uusia toimintamahdollisuuksia ja kykenee jopa kasvattamaan varainhankintaansa. Sellaiset organisaatiot menestyvät, jotka osaavat tarkastella tekemisiään olennaisesti laaja-alaisemmin. Holistinen ajattelutapa on siis menestymisen ehto. Menestystä keräävätkin ne, jotka rikkovat raja-aitoja ja oikealla tavalla vanhoja totuttuja malleja, kuten voidaan ajatella FoSun järvisählyn MM-kisojen esimerkiksi tehneen viime vuonna. Ainoa oikea tie menestykseen onkin laittaa ideat versomaan.