Kylläpä elämä voi olla kurjaa, synkkää ja ankeaa tammikuisessa Pohjolassa. Mikään ei nimittäin ole yhtä mukavaa, rentouttavaa ja palkitsevaa kuin harrastaa mökkitissuttelua, lajia, jossa me suomalaiset olemme maailman eliittiä. Ja kaikkihan me tiedämme sen, että tissuttelu on nautinnollisinta omalla mökillä, kesällä, omassa rauhassa kiireettömässä ympäristössä. Mutta eipä hätää, pian se taas koittaa kesäkin ja sitä myötä mökkitissuttelun prime-time.

 

Kaikkihan me tiedämme, että jonkinlaisen lätäkön välittömässä läheisyydessä nököttävä kesämökki on maailman paras törpöttelyn salliva toimintakeskus. Mökillä isännät saavat mitä ihmeellisimmillä verukkeilla kiskoa hyvällä omalla tunnolla touko-syyskuun välisenä aikana parin olutlaatikon viikkotahtia hiivaa kitusiin. Puutyöt toki puskee hikeä ulos ja ikenethän siinä kirveen kanssa huhkiessa kuivuu. Piha-aittakin maalataan joka vuosi, pariinkin kertaan, ja maalatessa se vasta jano tuleekin. Valun tekeminen saunan pesään on pyhätoimitus jota tuskin kukaan suomalaismies kykenee saattamaan päätökseen kuivin suin. Ja saunan päällehän ei mitään sitruunateetä lipitetä. Laiturilla seistään munasillaan ja haistatellaan naapurimökin isännälle. Tarkoituksella kellutaan pintakellunnan sallivalla kaljavatsalla selällään kuin Saimaan norppa konsanaan naapurimökin laiturin ohi köli pystyssä juuri kun naapurimökin emännät sattuvat olemaan uimassa. Ja mikäs onkaan mukavampaa, kuin virvelöidä 2,9 promillen tukevassa nousuhumalassa veneestä ja suorittaa oikeaoppinen hukkumisherkkyyttä koetteleva kaarikuseminen vastatuuleen. Siinä ei paljon Pohjolan karjua sivutuuli heiluta, ne on eri miehet kun hukkuu.

 

Aamut alkaa riulla hyttysiä kiroten ja hikeä puskien. Siihen pari loiventavaa ja taas puuhommiin. Saunan takana oleva ikuisuuspuupilkkomisprojekti on aina hyvä syy kiskoa märkää helttaan. Ja veneen fiksaussessio on niin ikään hyvä tekosyy vetäistä seitin ohuet päiväkännit.

 

Porsaan potkaa ja jauhokyrsää grillatessa kaatuu luonnollisesti aina muutama ohrapirtelö. Siitä onkin sitten hyvä siirtyä pikkuhiljaa rantaan kantamaan vedet saunaan, muutama bisse tai kossunapanderi menee helposti siinäkin. Alkuillasta on hyvä ottaa pieni mannermainen seurustelukumara ettei puna nenästä laske ja kaikkienkaverikännihuuruissa sitten soitetaankin kaikki sukulaiset ja kaverit läpi ja pyydellään saunomaan. Loppuillasta tehdään sama soittokierros, silloin toki pettymys- ja vittuilukännikoomatilassa ja silloin kaikki haukutaan alimpaan helvettiin.

 

Puoliltaöin taas tulta pesään ja saunomaan. Vaimo nukkuu jo tuvassa, mutta isäntä tekee jo hyvää vauhtia matkaansa kohti häkämyrkytystilaa. Ja jos jollain ihmeen keinolla herää aikaisin aamusta, niin ei muuta kuin pölyt pois olkapäiltä ja taas sinne riulle istumaan ja sama setti uudelleen käyntiin.

 

Lopulta tulee syksy, lomat on lusittu ja 15 kiloa laardia on ilmestynyt jenkkakahvojen ylle ja alapuolelle toiset 15 kiloa lisää. Turpeassa iskussa ja lievässä vitutuksessa onkin sitten hyvä laittaa kesähupikeskus talviteloille.

 

Onneksi ei ole enää kuin 4 kuukautta niin pääsee taas rentoutumaan mökille ja lataamaan akkuja taas ensi talvea varten.... talvellahan suomalainen  ei ryyppää laisinkaan... paitsi jos nyt joku juhla sattuu olemaan, tai kaveri pyytää yhdelle, tai on viikonloppu, tai oikeestaan mikä päivä tahansa.... muttei kuitenkaan niin paljoa kuin kesällä... ainakaan usein...

 

Toki on myös mökkeilijöitä jotka oikeasti siellä tekevät muutakin kuin ryyppäävät, tosin ei Suomessa. Ruotsissahan ei ymmärretä mökkeilystä mitään. Nehän lataavat farkku-Volvonsa täyteen kaikenmaailman perhepelejä ja yhdessä sitten purjeveneillään ja savustetaan loimulohta rantakallion päälle rakennetussa huvimajassa. Aamulla kokoonnutaan heti seitsemän jälkeen koko perhe ja nautitaan äidin kattamasta aamiaispöydästä ravintoarvoltaan maksimia hipova, koko ravintoympyrän sisältämät einekset... ei, ei, ei... eihän tuo ole mitään mökkeilyä!

 

Mökillä kuuluu vetää nuppi ihan turvoksiin ja hankkia kokovartalo puudutus. Mökki on se paikka, missä pirttihirmumuijakaan ei valita jos isäntä on aamusta iltaan tajunnan rajamailla. Ei siellä kuulu mennä pikkurilli pystyssä ja antaa kropalle jotain laatuaikaa talvea varten, ei! Suurin osa suomalaisista on onneksi sisäistänyt tämän asian.

 

Suomalainen mieshän ostaa mökin juuri siitä syystä, että siellä saa huuhtoa kaljaa kupoliin niin paljon kuin lystää. Kotona kun ryyppää läpi vuoden niin vaimo rääkyy, mutta kesämökillä saa ryypätä ilman huutoa. Kesämökki on miehen valtakuntaa, varsinkaan jos ei satu omistamaan asunnossaan ”mieshuonetta”. Kyllä se on aina yhden Teneriffan matkan arvoista, siis sen, minkä isäntä krapulakrampeissa kesänpäättäjäisissä vaimolle lupaa jo ikään kuin ennakkohyvityksenä tulevista kosteista kinkereistä...

 

Loppujen lopuksihan synkkyyteen ja mököttämiseen taipuvaiselle suomalaisjuntille ei parempaa paikkaa olekaan kuin oma mökki. Oma rauha ja lupa tehdä mitä haluaa. Kuka ihme edes jaksaa tuijottaa saunan paneleita selvin päin? Ja kun kerran mökkitissuttelu tuottaa tissuttelijalle sen mitä hän mökkeilyltä haluaa, niin eikös se silloin ole hyvä? Suomalainen on kuitenkin kansainvälisestikin johtavassa asemassa mitä mökkeilyyn tulee. Joka rapakon rannalla on mökki missä näkyy suomalainen mies pienessä kesäkuu-pöhnässä... puun pauke kuuluu ja välillä känniörvellys... siitä on suomalaisen miehen mökkeily ja kesä tehty. Toki on  myös poikkeuksia....