keskiviikko, 21. elokuu 2019

Ensimmäisen koulupäivän kysymykset...

Koulun ensimmäisenä päivänä tutustuttiin toisiin ja sai esittää kysymyksiä myös opettajalle, esim. mikä on open lempiväri jne. Amandan (7v.) kysymys opelle oli: "Onko sulla luottotiedot kunnossa?"...Että näin...

keskiviikko, 21. elokuu 2019

Maailmankaikkeuden ikonisin lause

Maailmankaikkeuden ikonisin lause naisen suusta: "Käydäänkö Ikeassa, ihan nopee pikku reissu..."

keskiviikko, 21. elokuu 2019

Vävytesti

 

Kaikenlaisia lökäpöksykolleja sitä pyöriikin nurkissa. Ruokakuntaan kuuluu kolme tyttölasta, joten välillä alkaa kämpän edessä kaikenlaiset kaartelijat sapettaa. Liimasin viikko sitten portin pieleen passikuvani ja kyltin, ”Täällä vartioin minä”, mutta sekään ei ole pelottanut Clearasilin tuoksuisia älypuhelimia naputtelevia pojankloppeja matkoihinsa.

 

Telkkarista tulee nykyään pelkkiä uusintoja ja tosi-tv sekoilua ja kun suoratoistopalvelutkin on täynnä mielikuvituksetonta vällyjen välissä vehtaamista, murhia ja nallipyssyillä paukuttelua, niin ajattelin josko elämään saisi hieman hupia hupparipaitaisten lemmenjättiläisten kustannuksella. Muinaisissa kulttuureissa sulhasen piti tehdä jos jonkinlaisia urotekoja saadakseen daamin omakseen, joten ajattelin, että pieni ”testi” voisi olla meidänkin etupihalla kieppuville sulhoille paikallaan. Renkaitten vaihto olisi hyvä miehuuskoe, mutta harmittavaa kyllä sellainen ei ollut vielä ajankohtaista. Mutta sitten keksin vävykokelaalle sopivan testin; Ikean kaapin kokoaminen! Nykymiehelle mikään taito ei ole tätä arvokkaampi, sillä yhteiskunnallinen status määritetään pitkälti sillä kuinka nopeasti kuusiokoloavain nytkähtelee hyppysissä. Veitsenterällä on siis miehisyys tänä päivänä, oletko Ihmemies Markun kaltainen korskea alfauros vai säälittävä vätystelevä tissiposki…

 

Jotta tehtävänantoon saataisiin hieman vaativuutta, asettelin itseni viereiseen nojatuoliin tekemään muistiinpanoja ja ikään kuin tarkkailemaan suoritusta, sekä ehkä ”hieman” antamaan joitain ohjeita. Pieni ”vittuilu” kuului tehtävään olennaisena osana, sillä tulevaisuudessa todennäköisesti tyttöystävä/ vaimo tulisi myös antamaan ohjeita kokoamisen ohessa. Tässä testataan erinomaisella tavalla psyykkistä kanttia. Kyseessä oli puhtaasti tieteellinen koe, jossa simuloitiin mahdollisimman tarkasti todellista tilannetta. Itse testi ei hupparipojulla mennyt kovinkaan kummoisesti, sillä vartin psyykkaamisen ja kuumottamisen jälkeen jätkä romahti täysin ja heitti kirjaimellisesti hanskat tiskiin. Eihän Selviytyjiä tapittavalla nykynuorisolla vain ole liian löysät vellit? Mihin kadonnut talvisodan henki? Entä se kuuluisa suomalainen sisu?

 

 

keskiviikko, 7. elokuu 2019

Festarisäätöä

Ei ole enää festivaalitörpöttelykään helppoa, kun eletään kvartaalitaloudessa. Ennen muinoin festarireissulle riitti festariliput, tukku riihikuivaa ja reppu täynnä nesteitä. Ja ehkä hammasharja. Yösijan saattoi sitten etsiä yön pikkutunneilla kun sellainen oli ajankohtaista. Nykyään festivaaliviikonloppu ei ole vain pelkkä reissu, vaan tarkoin suunniteltu ja aikataulutettu projekti.

Koko prosessi lähtee liikkeelle siitä, että perustetaan whatsup-ryhmä, jossa koitetaan pari kuukautta etsiä jokaiselle sopivaa ajankohtaa ja tässä kohtaa aletaan jo yleensä organisoitua, jostakin kuin itsestään muovautuu projektipäällikkö, ruokavastaava… Tässä vaiheessa käydään tarkoin läpi myös mahdolliset ruoka-allergiat, vähähiilarisella ruokavaliolla olevat jne…

Festarit ei ole suinkaan pelkkää hurvittelua, vaan osa tarkkaan toteutettua kokonaisuutta, joka rakentuu suunnitelmallisuuteen, suorittamiseen ja kustannuslaskentaan. Heti alkumetreillä käydään kolmikantakeskusteluissa (perheen aikuisosallistujat, kotiin jäävät lapset ja festariviikonlopun lastenhoitajat) kanssa yksityiskohtaisesti läpi mistä on kyse. Millimetrin tarkkaa työryhmätyöskentelyä johtaa luonnollisesti hallitus (vaimo). Paneelikeskusteluissa käydään puheenjohtajan johdolla läpi asialistan mukaisesti mm. muonitus (mitä syödään), fasiliteetit (missä yövytään) sekä logistiikka (millä siirrytään alueelle)… Yksi luonnollisesti keskeisistä seikoista on tietysti tavoitteiden määrittäminen (mitä yhtyeitä halutaan nähdä) sekä budjetti (halutaanko panostaa esim. VIP-lippuihin). Yleensä hallitus, joka myös muodostaa johtoryhmän, on näissä keskusteluissa hyvinkin aktiivinen, vaikka itse toimeenpano jääkin harmittavan usein suorittavan tahon (perheen mies) harteille.

Ennen itse festivaalipaikalle saapumista määritellään uhat ja mahdollisuudet swot-analyysin mukaisesti: uhkia ovat luonnollisesti mm. sadekuurot sekä esimerkiksi liiallinen nesteiden tankkaus. Mahdollisuuksia taas tarjoaa esimerkiksi ilmainen narikka, josta voi käydä esim. nappailemassa mahdollisesti omia juomia niin tilanteen vaatiessa jolloin etukäteen määritelty budjetti voi hyvinkin jäädä jopa alijäämäiseksi. Itse festivaaleilla toimitaan tismalleen etukäteissuunnitelman mukaan eikä sooloilua (esim. jonkin ryhmän jäsenen mahdollista katoamista) suvaita. Ryhmäkuri on kovempi kuin persujen puoluekokouksessa. Ne bändit joita on sovittu kuunneltavan, myös kuunnellaan. Luonnollisesti kaikki tekeminen dokumentoidaan kännykkään ja instaan. Lopuksi käydään läpi systemaattiset ja tarkkaan määritellyt arviointi- ja palautekeskustelut, jossa jokaisen osallistujan suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Samalla analysoidaan koko festivaalijärjestäjien suoriutuminen sekä lyödään mahdollisesti lukkoon seuraava festivaali ajankohta. Tarvittaessa annetaan lopuksi palautetta festivaalijärjestäjälle somessa.

keskiviikko, 7. elokuu 2019

Kardaanikunkkuilemassa Teiskossa

Jumalavita, viime viikonloppuna Tampereen Teiskossa mäjähti ja oikein kunnolla, ainakin vaikut saivat totaaliset lähtöpassit maata kiertävälle radalle ulisevien ralliautojen ja pubitörpöttelyn myötä! Kaveri on aikeissa ostaa päräyttää palasen ehtaa suomalaista kansallisromantiikkaa maatilan muodossa aittoineen kaikkineen ja tottahan siellä ranchilla oli pakko käydä visiteeraamassa ja vihtomassa pois sorjasta vartalosta kaupungin pölyt.

Saavuttaessa kustannuspaikalle, pihalla grillin ympärillä, huseerasi stetsonilla varusteltu haciendan isäntä, joka tervehti tulijaa kuin kaikkien oman elämänsä länkkäreiden kingi, JR Ewing, konsanaan. Grillimaisterina operoinut illan herra ja hidalgo mainitsi, että ihan kivenheiton päässä oli käynnissä jokamiesautoilutapahtuma Kardaanikunkku, joka varmasti ainakin monelta elämänsä älypuhelimelle menettäneeltä tulevaisuuden veronmaksajalta on jäänyt tyystin kokematta. Pakkohan se oli käydä itsekin katsastamassa mistä on kyse, kun kerran oli näille leveysasteille Mansen periferiaan saavuttu…

Suomi on täynnä toinen toistaan hulvattomampia kesätapahtumia; on eukonkantoa, hiljaisuuden retriittiä, sankohiipimisen SM-kisoja, suopotkupalloa jne., mutta kyllä kardaanikunkku pubeineen vei fiiliksellään voiton. Kuvitelkaa kuulas kesäilta ja lähes tuhat kerosiinin, apulannan ja moottorisahan tuoksuista lippispäistä äijän körilästä kuuntelemassa umpitunnelissa suomirokin kruununjalokiveä Popedaa. Huh, huh. Paikalla oli sellainen määrä bensalenkkareiden ja rasvanäppien tarjoamaa testosteronia, että jos tuon energian saisi pullotettua, saisi tuolla energialla lämmitettyä vähintäänkin Itä-Helsingin…

Näissä muutakin kuin kansalaisluottamusta nauttineiden alfaurosten kinkereissä ei salaattipuffettia, sushibaaria tai eksoottisia sateenvarjodrinkkejä nähty, mutta ilmeisesti eurooppalaiset juomatavat olivat kantautuneet härmän perukoillekin, sillä siideriä ihme kyllä löytyi juottolan verrattain niukasta tarjonnasta. Juoko tosiäijätkin siideriä?! Ainakin allekirjoittaneella on ollut aina sellainen ilmeisesti virheellinen kuvitelma, että siidukka on lähinnä pissisten, purjehduskenkäisten slipoveriveijareiden janojuoma…

Fiilis oli hurmosteltassa vähintäänkin yhtä korkealla kuin Ed Sheeranin keikalla ja mikä ilahduttavinta ei rähinäviinaa oltu nautittu lainkaan. Crocseihin ja mustiin Jokkis-tiimihuppareihin sonnustauneet rujot ukot teuroivat cover-bändin musisoidessa kuuden promillen humalassa kuin ankat ja taisipa siellä joku tapailla jotain yhteislaulun tapaistakin, mutta ihan Allsång på Skansenin kaltaiseen hurlumhei-meininkiin ei Teiskossa ylletty. Kuitenkin suomalaiseen kesäillan viettoon niin tyypillinen pystypaini ja rähinöinti loisti poissaolollaan, vaikka joku peijaisissa jo illan pikku tunneilla veti nelivedollakin pöydän alla. Täytyy sanoa, että kyseessä oli elämys isolla E:llä ja hieno tapahtuma, joka kannattaa tulla tsekkaamaan kauempaakin…