tiistai, 5. marraskuu 2019

Natsimutsi ja ragemummo

Koululla käytiin taas kolmikantakeskusteluja (vanhempi, ope, lapsi) lapsen koulunkäynnistä. Amandan (7v) opettaja ihmetteli, miksi tyttö oli ilmoittanut lomakkeessa tulevaisuuden toiveammatikseen Faaraon. Opettaja kysyi tytöltä, että kun täällä Suomessa ei juuri ole faaraoita, niin voisiko tyttö ajatella jotain muuta ammattia. Amanda ilmoitti haluavansa myös ”lätkäloveksi” ja halusi ”lätkäloveksi”, koska Sirpakin on sellanen eikä Sirpa ole ikinä joutunut tekemään päivääkään oikeita töitä. Äiti oli kuulemma sanonut niin... Sitten kun kysyttiin, onko Amandaa kiusattu koulussa, niin tyttö sanoi ettei kuulemma ole, paitsi, että joskus pojat oli haukkuneet häntä leikeissä ”natsimutsiksi” ja ”ragemummoksi” ja jos ei sellainen touhu lopu niin kuulemma alkaa läski tummumaan. Mutta muuten kukaan ei ole koskaan kiusannut…

tiistai, 5. marraskuu 2019

Tavallinen koulupäivä

Kysyin tänään Amandalta (6v) miten meni koulussa; mitä teitte ja mitä oli ruokana? Tyttö vastasi; ”ei mitään erikoista, tehtiin tehtäviä tabletilla, ruuaksi oli kebabia”. Mieleen palasivat omat koulumuistot 80-luvulta; ulkolukuna opiskeltiin ”Heinillä härkien kaukalon”-veisua, ruuaksi haaleaa vettä peltimukista ja tillilihaa, joka muistutti ulkoisesti sateenpieksemää lehmänpaskaa. Mitä lie ollut ylämäkeen tapetun antiloopin lihaa… kovin ovat ajat muuttuneet sitten noista päivistä…

Kasarilla opettajat vielä opettivat eikä koko työaika mennyt Wilmaan joutavanpäiväisiä myyjäisilmoituksia näpytellessä. Luokassa koko orkesteria johti kunnon vanhan ajan fuhrer, rouva Jokinen, jossa oli kieltämättä vääpeliainesta. Mutta ilmeisen toimivat olivat sen ajan opetusmetodit eikä siinä tarvittu mitään varhaiskasvatuskeskusteluja tai Pisa-testejä, riitti kun painoi kalloon opiskellut asiat ja jos et osannut, niin karttakeppi, jälki-istunto ja reissuvihko kyllä auttoivat motivoinnissa. Kyllä siinä kovempikin jätkä joutui tuon ajan rautakanslerin edessä nöyrtymään ja luokan villeimmätkin vesselit saatiin kyllä ruotuun. Parhaimmillaan koko luokan pojat seisoivat kuin suolapatsaat tämän karismaattisen harmaahapsisen nutturapäisen opettajarouvan ”palautekeskustelussa”, jossa ei kylläkään jaettu puheenvuoroja. Eikä siinä muuten tarvittu mitään koulunkäyntiavustajia tai vanhempainvartteja… eikä muuten kenenkään lapsen vanhemmalle tullut mieleen valittaa opettajan epäasiallisesta käytöksestä, ja miksi olisikaan, hänhän teki työtään ja hyvin tekikin…"melkein" kaikista kasvoi yhteiskuntakelpoisia...

Seuraavaksi kysyin Amandalta, että no mitä koulussa sitten on hyvää tai kivaa? Tuli hiljaista, kysyin uudelleen. Lopulta tyttö sai kakistettua: ”-No, ehkä se, että vessat on lähellä…” No, ehkä se aika kultaa muistot hänelläkin ja löytyy muutakin kivaa kuin lähellä olevat vessat, vaikka se supisuomalainen perinneruoka kebab...

tiistai, 5. marraskuu 2019

Hätätila

Nyt syttyi raivo, Suomi hälytytystilaan! Syynä ei ole idästä vyöryvä puna-armeija, maahanmuuttopolitiikka tai salkkuja napsauttelevat exeltaulukkosedät, vaan Ruutu-palvelun toimimattomuusongelmat. Mitä siitä jos Postissa poljetaan palkkoja ja Texasissa rellestää joku joukkoampuja, mutta nyt meni kuppi nurin ja tunteisiin. Kirjautuminen Ruutu-palveluun ei toimi! Venla (13v) tosin katsoi pari minuuttia BB:tä TV:stä ja kysyi: ”Vieläkö noita Kummeleita näytetään uusintoina?”

Perhana sentään veivät tuotantoyhtiössä meikäläisen idean senioriBB:stä, sillä totuushan on, että kun yli kolmekymppiset (tosin mukana muutama nuorempikin kilpailija) päästetään tuonne lukkojen taakse koheltamaan niin siinä saa parikymppiset hieraista menoa seuratessa silmiään vielä useammankin kerran. Siinä tanner tömisee ja aitaa ryskyy…Tosi-TV-viihdettä parhaimmillaan. Meno tulee olemaan taatusti hurjaa, kunhan ”edellisen saapumiserän” edustajat ovat päässeet hieman kostuttamaan ikeniään. Osa porukasta, mm. Tarina, ei tosin ryyppää, mutta hän on selvästi syntymähumalassa, joten alkoholia ei tarvita. Ja jääpä sitten vastaavasti enemmän kumottavaa muille…

Tosi hieno, juttu että nyt BB-talon myötä kauppakeskus Redillekin saatiin jotain käyttöä eikä koko pytinki seiso tyhjänä yhdellä Helsingin paraatipaikoista. BB-taloon on saatu muikea läpileikkaus klassikkopelistä hullun kuriset perheet; muutama potentiaalinen läppä-ukkeli, saarnamies, kiintiöblondi, feministi, panseksuaaliksi tunnustautuva psykologiopiskelija ja oluen juontia harrastava stadilainen sekatyömies. Ihan perussettiä siis, jos puhuttaisiin suljetun osaston asukeista. Lappajärveläisellä metallikoneistajalla ainakin selvästi värähti, kun taloon asteli korkkareihin pukeutunut kulmakarvansa vihreäksi värjännyt honkkeli Itä-Helsingistä. On siinä casting-porukalla ollut naurussa pitelemistä tätä kööriä rankatessa...

Pieni ja piskuinen Suomi on pullollaan mahtavia hahmoja ja hyvä niin. Koossa on huikea kattaus; yhdellä tiskiharjat roikkuu korvista ja toinen näyttää mekkoon pukeutuneelta Zlatanilta. Täytyy antaa varauksettomat pointsit tyypeille rohkeudesta olla erilainen. Enää puuttuu joukosta aito ja häpeilemätön kalju tatuoitu natsi, joka harrastaa eläinten ampumista huvikseen, kiistää ilmastonmuutoksen ja pitää homoutta sairautena sekä kannattaa Soldiers of Odinin värejä. Tai missä on tummahipiäinen mamu? Entä pullantuoksuinen kolmiovoileipiä rakastava kukkahattutäti? Tai vähähiilarisella ruokavaliolla tepsutteleva kettutyttö-hipsteri... Ei ole ihme, että Twitter leimuaa liekeissä, kun jengi ei saa maksettuaan seurata tätä jumalaista näytelmää 24/7. Vähemmästäkin on syttynyt sotia…

tiistai, 5. marraskuu 2019

Asiantuntijan näköinen mies

Kävin pyörähtämässä Motonetissä pällistelemässä grillejä eikä aikaakaan, kun eräs perheenäiti katsoi minua ja kysyi:” anteeks…” ja jatkoi ”ooksä myyjä, näytät niin asiantuntijan näköiseltä mieheltä?”. Olin hetken hiljaa… minkä näköinen on ”asiantuntijannäköinen mies”? Titteli kuulosti kieltämättä niin hyvältä, etten tiedä vieläkään miksi, mutta kakistin: ”O-olen minä..” Vielä pari vuotta sitten tyttäreni kertoi iloisesti tutuille ja vähän muillekin, että ”aina kun isi grillaa, niin sillä menee heemot ja sit sen täytyy ottaa sitä ruskeeta ressilääkettä”. Tässä yhteydessä muuten täytyy mainita, että olen aikaisemmin ollut vannoutunut pallogrillimies, mutta jotenkin vaimo sai käännytettyä kokeilemaan kaasugrilliä eikä sen jälkeen paluuta entiseen ole ollut. Aikaisemmin en suostunut lähtemään kaasugrillihömpötyksiin, vaikka aina rautakaupoissa ja isommissa taimimyymälöissä kiertelinkin kaasugrillien ympärillä kuin kissa silakkapaketin ympärillä. Joskus vaimoja kannattaa kuunnella…

Suvereenisti aloin kertoilla grillin ominaisuuksista (jotka luki lapussa grillin vieressä) ja kertoilin omia aika värikkäitäkin grillauskokemuksia joissa välillä tummaksi hiiltyneitä kanafileitä on ongittu yön pikku tunneilla pihdeillä hiilien seasta. Vaikka en olekaan Jutilan Timon veroinen grillimaisteri suosittelin vilpittömästi kaasugrilliä. Valaisin ilmeisen grillauksesta tietämätöntä rouvaa joka tuumi onko nyt oikea aika ostaa grilli, että amatöörit grillaavat vain kesällä, tosi mestarit silloin kuin huvittaa, vaikka tammikuussa pikku lumipyryssä. Pikku Jallunapsun jälkeen ei siinä viimatkaan enää haittaa… niinhän siinä kävi, että rouva asteli uuden Weberin kanssa kohti kassaa… Motonetille sellaiset terveiset, että provikat saa lähettää tilille, siellä on vielä muutamalle satkulle tilaa…

 

tiistai, 5. marraskuu 2019

Pientä säätöä...

Käytiin ostamassa lauantaipäivän karkit. Yhtäkkiä Amanda (7v) meni syöksyen kyyryyn hyllyjen väliin. Ihmettelin, että mikä juttu, niin tyttö sai kakistettua: "Toi..toi jätkä..." Mä kysyin: "Ai toi hupparipoju?". "Niin, just se. Mulla oli kesällä sen kanssa pientä säätöä...".. vai säätöä?!? Ja ikää oli 7v?? Samalla, kun haettiin karkit, niin oli pakko ostaa myös jotain suojia virtsan karkailuun. Meinaa nimittäin tulla kuset housuun välillä kun ton tytön kanssa liikkuu...