Lauantaina 25.7. klo 14.00 koetaan Lamminrannan piharatamoiden runtelemalla viheriöllä lauantai-illan huumaa kun Forssaan saapuu vieraisille Valkeakosken Koskenpojat. UPM:n paperitehtaiden kupeesta Tyykikylään saapuva Sami Ristilän käskyttämä ryhmä porskuttaa sarjakärjessä ja johtaa Tampereen piirin kolmosdivarilohkoa peräti kahdentoista pisteen kaulalla. Neljästätoista pelaamastaan ottelusta se on voittanut peräti 13 ja juuri nyt näyttää siltä että joukkue on vahvasti etenemässä kohti kakkosdivaria. FJK:n vastaava saldo on neljästätoista ottelusta neljä voittoa, viisi tasapeliä ja viisi tappiota. Pisteitä kasassa Klubilla on ennen lauantain ottelua 17.

 

Kaudeksi 2009 VaKP:n edustusjoukkue koki suuria muutoksia kun se solmi yhteistyösopimuksen Valkeakosken Hakan kanssa. Joukkuetta valmentaa jalkapalloa seuraaville tuttu mies, itsekin aikoinaan Hakan riveissä Veikkausliigaa tahkonnut Sami Ristilä sekä VaKP-ikoni Jouni Nieminen. Perinteikkään koskilaisryhmän rosteri on täynnä liukkaita pelimiehiä ja erityisen tarkkaan FJK:n on syytä keskittyä seuraamaan Kalle Multasen edesottamuksia. Multanen on paukuttanut tällä kaudella jo lähes 20 reppua ja tulee olemaan varmasti vaikeasti pideltävä mies myös Forssassa. Mielenkiintoisia nimiä VaKP-rosterissa ovat niin ikään numeroa 7 paidan selkämyksessä kantava ex-forssalainen Erno Rosenberg sekä viime kaudella  FJK:n riveissä esiintynyt puolustaja Juuso Nieminen.

 

Jos on VaKP:lla asettaa hyökkäykseen tulivoimaa niin sitä löytyy myös kotijoukkueen riveistä. Kaakkois-Aasian reunamilta aina Balkanilta saakka Forssaan on joitakin vuosia sitten nimittäin saapunut sellainen täsmäase ettei paremmasta väliä. Temperamenttinen Mustanmeren Maradona, Ivo Dankov, on nimittäin tälläkin kaudella ollut mies paikallaan ja kantanut lähes yksin vastuun FJK:n viimeistelystä. Ivon ollessa poissa kokoonpanosta kärjessä on totuttu näkemään väkkärämäinen Urim Hoda jolta varmasti valmennuskaksikko (Kinnunen, Murtolahti) odottaa tehoja Dankovin tavoin. Kaksikkoa on pääasiassa säestänyt parhaan kykynsä mukaan keskikentällä Yordan Letckovia erehdyttävästi muistuttava Jarno Kemppainen, suoraviivainen V-P Valtonen, härkämäinen Taneli Kaleva, Pekka ”Pirlo” Karjalainen ja sähäkkä Jarno Hankaniemi sekä puolustuksen Erkka ”Vorssan Baresi” Pönni, Janne ”Becks” Eerikäinen ja kolossaalisella itseluottamuksella varustettu Mikko Matinaro.

 

Maalinteko-ongelmista puhutaan paljon FJK:n yhteydessä, mutta akilleen kantapää tuntuu tällä kertaa olevan FJK:lle poikkeuksellisesti pallollinen peli ja oman pelin rakentaminen. Maaleja kyllä osataan FJK:n leirissä tehdä kohtalaisella prosentilla, mutta keskeiseen asemaan nouseekin niin lauantain ottelussa kuin loppukaudestakin kuka jakaa pallot hyökkäykseen? Pallon kontrolloitu ylös tuominen hyökkäykseen on joskus tuottanut lähes ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja niinpä laatupallot ovatkin jääneet antamatta.

 

Pallollisen peliin liittyvistä ongelmista johtuen niin puolustuksessa peliä avatessa kuin keskikentälläkin syntyy luvattoman paljon helpohkoja harhasyöttöjä ja tästä syystä usean syötön syöttöketjuja ei juurikaan pääse syntymään. Syöttövirheiden suurta määrää saattaa osaltaan selittää sekin että etäisyydet varsinkin keskikentän ja puolustuksen välillä ovat usein turhan pitkät mikä johtaa väistämättä pitkiin palloihin. FJK onkin joutunut useissa kesän kamppailuissa turvautumaan jo puolustuslinjasta lähteviin krossipalloihin jotka taasen vaativat todella vahvaa jalkaa ja sellaisia ei näillä leveysasteilla ole juurikaan näkynyt. Näyttää siis vahvasti siltä että jo vuosia ollut FJK:n tavaramerkki eli vahva pallon hallinta ja pelivälineen nopea liikuttelu maata pitkin on korvattu suoraviivaisilla pystypalloilla. Enemmän allekirjoittanut kaipaisi pallollisena otteisiin rauhallisuutta etenkin kun tempo (esim. viime ottelussa I-Kissoja vastaan) joissakin otteluissa on ollut todella verkkainen. Tilaa, aikaa ja taitoa kyllä kentällä löytyy pallon liikutteluun niin että pallo saadaan toimitettua hyökkääjille pelaamallakin.

 

FJK:n otteet ovat olleet tällä kaudella melkoista vuoristorataa josta on tasaisuus puuttunut. Joukkue on kuitenkin vielä verraten nuori ja suoritusvarmuus otteisiin tulee varmasti ajan myötä. Resursseja joukkueessa kyllä riittää (juoksuvoimaa ja tekniikkaa) ja kunhan taktiikka ja mentaalipuoli saadaan kuntoon on joukkueella mahdollisuus nousta aivan kärkikahinoihin saakka. Viikonloppuna olisikin mainio tilaisuus tarjota toivottavasti runsaslukuisalle kotiyleisölle viihdyttävä jalkapalloilta ja tarjota maistiaisia siitä mitä kukin osaa. Kauden parasta peliään ei vielä monikaan forssalaispelaaja ole vielä esittänyt, sillä varaa ja kykyä parantaa esityksiä on kyllä monella.