Palmusunnuntaina 1.4. FJK:n vieraana treenimatsissa Eerikkilässä käväisi PP-70, joka tarjoi kauden ensimmäisessä treenimatsissa Tampereella forssalaisille numeraalisesti kylmää kyytiä (4-0), mutta aprillipäivänä FJK oli liikkeellä jo huomattavasti terävämmällä otteella. Loppulukemat Dankovin maaleilla kotijoukkueelle 2-1.
 
Kentän laidalta kantautuneiden kommenttien perusteella askel parempaan suuntaan on menty pelaamisen suhteen, vaikkakin kohennettavaa pelistä toki vielä löytyykin. Leimallista pelille oli jälleen kerran runsaat syöttöhassit, mutta joka tapauksessa nyt saatiin jo viitteitä paremmasta. Tästä on hyvä jatkaa.
 
MATKA ON ALUSSA, MUTTA PAREMPAAN SUUNTAAN OLLAAN MENOSSA
 
Kevättä kohti ollaan jo kovasti menossa, vaikka aina sitä ei ikkunasta katsoen huomaisikaan ja huhtikuun myötä myös FJK on kohentanut otteitaan. Vallitseva suunta on siis oikea ja niinpä kesää kohti voidaankin suunnata katseet jo hivenen luottavaisemmin mielin kuin parisen viikkoa sitten.
 
Harjoitusottelut eivät toimi alemmissa sarjoissa kovinkaan kummoisina tason mittareina, sillä poissaoloja yleensä kevään peleissä runkopelaajien suhteen on vielä runsaasti ja koska tasoerot pelaajien välillä saattavat olla hyvinkin suuret voi muutaman pelaajan poissaolo vaikuttaa peliin merkittävästi. Tosin näin se tulee olemaan myös sarjakaudella, poissaoloja tulee, se on varmaa ja niinpä on naiivia laskea aina koossa olevan se paras kokoonpano. Suuriakin heilahteluja voimasuhteissa voi siis hyvinkin sarjan aikana tulla, joten reserviä pitää penkiltä löytyä riittävästi. Ratkaisevaa pitkässä sarjassa onkin materiaalin laadun lisäksi myös laajuus ja sitähän FJK:lla riittää, kiitos junioripelaajien.
 
Tulevalla kaudella FJK:n vahvuudet tulevatkin varmasti olemaan mitä suuremmassa määrin urheilullisuudessa, joukkuepelaamisessa ja materiaalin laajuudessa, sillä aivan mitä mitään megalomaanisia tähtiä joukkueessa ensi suvenakaan tuskin tullaan näkemään. Vahvuudet löytyvät forssalaisessa jalkapalloilussa varmasti siis enemmänkin joukkueominaisuuksista kuin vahvoista yksilöistä, vaikka muutama vahva persoona ja kokenut konna, Dankov etunenässä, joukkueessa tuttuun tapaan viheriöllä tullaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä näkemäänkin.
 
Kuten sanottua maalis-huhtikuussa harvalla IV divarijoukkueella peli on vielä uomissaan, mutta toki lopputulos 2-1 antaa lupausta eri tavalla kuin 4-0 tappio vaikkei tulos käytössä kesän karkeloita ajatellen juuri mitään merkitsekään. Pisteitä ja merkityksellisiä pelejä kun aletaan pelata vasta huhtikuun lopussa.
 
 
KOKENEITA PELUREITA KAIVATAAN JOUKKUEIDEN TAUSTOILLE, MYÖS JA ENNENKAIKKEA JUNNUJOUKKUEISIIN
 
Aprillipäivänä saatiin FJK:n lupauksia herättävän peliesityksen lisäksi kuulla ilouutisia Saksanmaalta. Todellisesta pommista vastasi Bundesliigajoukkue Leverkusen, kun Sami Hyypiä nostettiin kakkoskoutsin tontilta joukkueen peräsimeen, tosin mitä luultavammin vain loppukauteen saakka. Luotto Hyypiään on kuitenkin mainio osoitus siitä, että Voikkaalta kotoisin olevaa OBH Nordica-mainosmannekiinia arvostetaan varsin korkealle Leverkusen organisaatiossa. Olisiko Hyypiän otettava/annettava isompaa roolia Suomen maajoukkueessakin?
 
Hyypiä on erinomainen ja iloinen esimerkki monen muun kokeneen ja vanhan pelimiehen ohella siitä, että peliuran aikana kerätty tietotaito ei jää käyttämättä. Vastaavanlaisia taustoille siirtyneitä entisiä pelimiehiä löytyy tänä päivänä suomijalkapallosta useita (mm. Niemi, Kanerva, Lehkosuo, Reini, Nurmela, Tihinen…). Tämä on kerrassaan mainio asia lajin kannalta. On täysin eri asia olla kirjaoppinut valmentaja/seuratoimija kuin itse vankan kokemuksen omaava pelimies. Tämä ei tarkoita sitä etteikö ilman menestyksekästä pelaajauraakin voisi toimia seuratyössä menestyneesti, mutta kyllä vanhoilla pelimiehillä on yleensä sellaista know-how:ta puserossa ettei sitä löydy edes wikipediasta. Jos yhtymäkohtia kansallisesta ja kansainvälisestä jalkapallosta haetaan forssalaisurheiluun niin erinomaisesti vanhojen pelimiesten osaamista on toki pyritty hyödyntämään kaikissa lajeissa, mutta ehkä parhaiten siinä ollaan onnistuttu kiekkopuolella, jossa taustoilla ovat toimineet/toimivat junnupuolella mm. liigakokemusta omaavat; Jarkko Nikander, Esa Säteri, Matti Raunio, Asko Rantanen, Timo Tuomi, Miika Ruokola... Lista on Forssan mittakaavassa viimeisen päälle kova mitä tulee ja samaan ei valitettavasti jalkapallon puolella kyetä (mm. kukaan liigatasolla esiintynyt forssalainen ei ole kaiketi seuran toiminnassa mukana mitenkään, esim. neuvonantajan tms. roolissa). Ansiot niin joukkue- kuin pelaajapuolella  jalkapallossa ovat toki vähäisemmät, mutta kyllä syitä siihen miksei esimerkiksi ex-kakkosdivaripelureita ole enemmän jalkapallotehtävissä (esim. edustusjoukkueen mukana, seuran hallituksessa jne.) herättää kyllä kysymyksiä. Tämä on varmasti suurelta osin edellisten kolumnien toistoa, mutta kyllä syitä siihen miksi valmennus tai seuratyö houkuta entisiä pelureita olisi yhteisesti mietittävä seurassa. Heidän roolinsa voisi seuran eteenpäin viemisessä hyvinkin merkittävä nykyisiä seuraihmisiä ja heidän osaamistaan mitenkään väheksymättä.
 
***
Onnittelut FoKopolle liigapaikan johdosta. Ensi vuonna saadaan nähdä huikeita paikallismatseja Forssa vs. Loimaa!!