Kaikista kovin, teräskin kovempi, pelimies saapuu Keski-Suomesta, Mäntästä. Kaikista kovin on tietysti Siltanen, Risto "Rike" Siltanen.

Siltanen oli Pekka Rautakallion ohella ensimmäinen huipputason uran NHL:ssä luonut suomalaispuolustaja. Fyysisesti Siltanen edusti niin sanottua "parrunpätkätyyppiä": lyhyttä, mutta tanakkaa pelaaja-ainesta.

Hän aloitti uransa Tampereen Ilveksessä, jonka riveissä voitti SM-hopeaa 1990 ja pronssia vuonna 1989. Hänet valittiin SM-liigan vuoden tulokkaaksi 1977.

Risto Siltanen valittiin useita kertoja SM-liigan tähtikentälliseen, ja SM-liigan parhaaksi puolustajaksi hänet valittiin vuonna 1990. Siltanen edusti Suomea 73 A-maaottelussa, 23 nuorisomaaottelussa ja 9 poikamaaottelussa.

Siltasen maajoukkueuran kohokohtia oli Kanada-cup 1981, kun hän Tapio Levon kanssa muodosti Suomen ykköskentällisen puolustajaparin. Seuraavan kevään MM-kisoihin Suomessa Siltanen olisi ehtinyt aikataulun puolesta, kun Edmonton Oilers yllättäen putosi jatkosta NHL:n pudotuspeleissä. Maajoukkueorganisaatio sai kuitenkin mahdutettua melkein valmiiseen kotikisojen kokoonpanoon vain Siltasen joukkuetoveri Jari Kurrin. Vuoden 1983 MM-turnauksesta Risto Siltanen passitettiin kesken kaiken kotiin alkoholinkäytön takia.

Siltasen vuonna 1979 alkaneen NHL-uran joukkueita olivat Edmonton Oilers, Hartford Whalers ja Quebec Nordiques. Siltanen pelasi urallaan SM-liigassa 363 ottelua, 96 maalia, 102 syöttöä ja 336 jäähyminuuttia. NHL:ssä Siltanen pelasi 562 ottelua, 90 maalia, 265 syöttöä ja 266 jäähyminuuttia.