KEEP THE FAITH

 

 

"Keep The Faith", joikhasi rockpappa männä viikonloppuna reilun 45 000 ihmisen edessä Olympiastadionilla ja uskoa omaan tekemiseensä kaipaa tänään tiistaina myös illan kotijoukkue FJK. Viikonloppuna New Jerseyn kultapoika loukkasi kolme tuntia kestäneen keikan viimeisillä minuuteilla polven nivelsiteensä, mutta se ei estänyt lähes viisikymppisen tukkahevin kuninkaan infernaalista lavaperformanssia, vaan tuskasta huolimatta Jon näytti faneilleen mistä mies on tehty. Samanlaista venymistä, asennetta, itsensä peliin laittamista ja joukkueen puolesta uhrautumista kaivataan myös kotijoukkueelta tiistaina 21.6. klo 19.00 kun vastaan asettuu sarjassa kolmantena majaileva ja kovassa iskussa oleva Loiske.

 

 

*****

 

 

VAHVOJA SANOJA, ISOJA TEKOJA

 

 

Paikallisen jalkapalloilun sanansaattajan, Forssan Jalkapalloklubin, taival nelosdivarissa on tällä kaudella ollut melkoista vuoristorataa ja tiistain otteluun kotijoukkue lähteekin tappio niskassaan. Viime viikolla FJK kävi ottamassa pataan Tervakosken Padolta 2-0 ja varmaa on ettei ainakaan tuomarointiin lounais-hämäläisten peli Puuhamaan kupeessa kaatunut, sillä illan pillipiiparina toimi kukas muu kuin forssalaisillekin varsin tuttu, raitapaitojen eliittiä edustava Janakkalan lahja Suomen jalkapallolle, Toni Ollikainen.

 

 

Tänään tiistaina kotijoukkueelta vaaditaan paitsi uskoa, myös tekemisen meininkiä, peli-iloa sekä koko kauden perättyä kollektiivista pelaamista. Vaikka forssalaisjoukkueessa pelaakin muutama nelosdivariin henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan jopa virtuoosimainen yksilö, on kokonaisuudessaan pelaaminen ja henkilökohtaiset taidot joukkueessa sellaisella tasolla, että pisteitä on sarjassa eittämättä lähdettävä hakemaan pikemminkin joukkuedynamiikan kuin yksilöosaamisen kautta. Kuluvan kauden aikana on jouduttu toteamaan, että materiaali ei joukkueella riitä improvisoivaan pelityyliin ja niinpä pelikuri sekä taktiset elementit pelaamisessa nousevatkin keskeiseen asemaan.

 

 

Tiistaina vastaan asettuu nelosdivaritasolla kohtalaiseksi joukkueeksi osoittautunut Loiske, joten nähtäväksi kuinka tiiviinä FJK saa pakkansa pidettyä, sillä tiedossa on varmasti sekä joukkueella itsellään, että faneilla, että parhaimmillaan kotijoukkue kyllä pystyy nappaamaan pisteet miltä tahansa sarjan joukkueelta. Illalla nähdään onko se ilta tänään, mutta vahvoja sanoja, isoja tekoja se joukkueelta vaatii.

 

 

PRINSESSAPÄIVÄKIRJOJA JA PILVILINNOJA

 

 

Vastaansa FJK saa oranssipaidoissa esiintyvän Sääksjärven Loiskeen joka on aloittanut kautensa varsin pirteissä merkeissä, joten prinsessapäiväkirjoja lukemalla ja pilvilinnoja rakentelemalla ei kunnian kukko kotijoukkueelle tänään laula. Toisin sanoen syytä on jättää haaveilut kentällä sikseen ja oltava koko ajan pelin sisällä. Loiske on saalistanut sarjassa 18 pistettä ja myös tämän kauden Loiske on jatkanut peleissään jo Loiskeelle tutuksi tullutta vähämaalisten ottelujen saagaa. Vuosikausia on nimittäin ollut niin, että Loiske ei juuri peleissään maaleilla mässäile, vaan menestys perustuu enemmänkin organisoituun puolustuspeliin, niin varmasti myös kuluvallakin kaudella.

 

 

Millaisen joukkueen Loiske saa viikkopelissä jalkeille lienee kynnyskysymys kuitenkin tänään. Ainakin tällä hetkellä tätä ennakkoa kirjoittaessa näyttäisi siltä, että jopa sateelta saatetaan tänään ottelussa välttyä, jollei sitten kotijoukkue intoudu Dankovin johdolla jopa järjestämään kotiyleisönsä iloksi kunnon maalisadetta. Leijuen ja takin napit tuulessa lepattaen FJK:n ei otteluun pidä lähteä, vaikka joukkueen terveystilanne onkin verrattain hyvä, sillä pisteitä täytyy alkaa pikku hiljaa tulla tai ensi vuonna lähdetään kautta aloittelemaan sarjatasoa alempaa. Taas olisi siis jostain mielen syövereistä kaivettava se pieni aggressiivisen sähäkkä kiukku kintereisiin sekä piiloon pyrkivä ammattiylpeys eikä varmasti kotiyleisö näkisi yhtään pahana sitäkään, että joku kotijoukkueen pelaajista kävisi hieman koputtelemassa vikkeliä Loiske-hyökkääjiä kintuille sytyttäen joukkueen taisteluun, kuitenkin niin ettei tilanteesta napata turhaa korttia.

 

 

 

 

ITSELUOTTAMUSTA JA PELIROHKEUTTA TARVITAAN TÄNÄÄN

 

 

 

Suomi on ihmeellinen maa. Ja suomalaiset, ne vasta ihmeellisiä ovatkin. Suomessa ei missään nimessä saa uskoa unelmiin, luottaa omiin kykyihinsä, tehdä rohkeita ratkaisuja, menestyä tai saati nauttia menestyksestä ja iloita avoimesti. Hyviä esimerkkejä tästä merkillisestä härmäläisten ajattelutavasta ovat mm. jääkiekkovaikuttaja Juhani Tamminen ja suunnistaja Minna Kauppi.

 

 

”Tami” tunnetusti jakaa mielipiteillään kansan ja ottaa rohkeasti kantaa persoonalliseen tyyliinsä ja niinhän ei tietenkään Suomessa saisi tehdä. Asioistahan ei voi käydä keskustelua, vaan tärkeätä on olla hiljaa ja pakertaa kukin omilla tahoillaan. Jos joku sanoo muuta on hän katkera tai turhan päiväinen viisastelija. Haloo!! Katsokaa arvostelijat jätkän meriittejä! Voipi olla, että vaikka kyseisen koijarin esiintyminen koetaankin suomalaisten silmissä rehvakkaaksi ja olemus kaikki tietäväksi, voi sanoissa piillä totuuden siemenkin, vaikka kaikkea toki ei kannatakaan niellä sinällään, vaan toki tietynlainen kriittisyys ja maalaisjärjen käyttö on suotavaa. Virheitä on tehnyt Tamminenkin urallaan paljon ja luultavasti tekee niitä myös jatkossa.

 

 

Entäpä sitten Minna Kauppi? Tämä oljenvaalea kaunotar valittiin vuoden urheilijaksi 2010 ja Minna teki gaalassa palkintoa noutaessaan suurimman virheen, jonka suomalainen urheilija voi tehdä. Tämä kuvankaunis suomineito innostui tuulettamaan!! Miksi urheilija ei saisi iloita saamastaan tunnustuksesta?! Totta helvetissä saa ja pitääkin nauttia sekä olla ylpeä. Rehvakkuus taas sitten on jotain ihan muuta.

 

 

Hyvä esimerkki suomalaisen ja muunmaalaisen urheilijan eroista on myös tapaus Zlatan, siis tämä pitkä iki-ihanaa Helena Segeriä deittaileva kuikelo jalkapallisti. Toimittajan haastatellessa Zlatania ja kysyessä "kuka on maailman paras pelaaja", vastasi Zlatan silmäänsäkään räpäyttämättä "Katsotte parhaillaan häntä." Taustalla oli luja itseluottamus ja raju usko omaan osaamiseen, toki varmasti pieni huumorin siemen myös. Zlatan ei ehkä ole aivan maailman paras, mutta kaukanakaan se ei varmasti ole. Mutta vastaisiko joku suomalainen urheilija vastaavaan kysymykseen näin? Ei, koska suomalainen luterilainen kasvatus perustuu vaatimattomuuteen ja vanhaan sanalaskuun "kellä onni on, se onnen kätkeköön". Miksi?! Tottakai saa olla itsevarma ja luottaa itseensä sekä olla terveellä tavalla itsekäs! Toki itseluottamuksen täytyy perustua johonkin todelliseen, mutta kaikkien ei tarvitse olla julkisuuskuvaltaan Raimo Helmisen kaltaisia vaatimattomuuteen nojaavia myllyköitä. Se ei suinkaan tarkoita, että oltaisiin rehvakkaita jos ollaan ylpeitä terveellä tavalla omista tekemisistä ja saavutuksista.

 

 

Kentällä on pelimiehen oltava tietyllä tapaa röyhkeä ja itsekäs sekä osoittaa olevansa itsevarma. Miten ihmeessä voi edes kuvitella esiintyvänsä ja tekevänsä asioita kentällä jos ei luota itseensä?! Hiljaa hissuttelemalla ja riskejä välttäen on elämä auvoista eikä koskaan tarvitse pahoin pettyä, mutta vastaavanlaisella sielunmaisemalla ei ole mahdollista kokea minkäänlaista kasvuakaan tai uuden oppimista. Tämä pätee monilla elämän osa-alueilla eikä poista sitä ettei voisi olla muita huomioonottava. Itsevarmuus ei ole synonyymi itsensä pönkitykselle tai ylimielisyydelle, vaan pikemminkin luottamusta omaan tekemiseensä. Tätä itseluottamusta ja pelirohkeutta nuori FJK tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa.

 

*****

 

"On tekojen aika, ratkaisu on hetki jolloin kyllästyt pohtimiseen." - Tuntematon

 

*****