Lauantaina 15.5. saapui Eerikkilän Urheiluopiston erinomaisessa kunnossa olleelle nurmelle vieraaksi Hämeenlinnan Härmä. Paikalle saapuneen harvalukuisen yleisön riemuksi ennakkoluulottomasti pelannut FJK todisti urheilun kirjoittamattoman totuuden oikeaksi ”Ei ole mitään väliä mikä nimi lukee selässä, tärkeintä on teot pelikentällä.” voittamalla kokeneen vierasjoukkueen. Helteessä pelatun ottelun tempo ei noussut missään vaiheessa huimiin atmosfääreihin, mutta paremmin porottavan helteen kesti FJK, joka saalisti kotipelistään täydet pisteet huimalla loppukirillä lukemin 2-1.
 
Ensimmäinen puoliaika eteni varsin tasaisissa merkeissä ja ottelua ja etenkin keskikenttää hallitsi hienokseltaan vierailija Härmä, mutta perin laihoin tuloksin, sillä parhaat maalintekopaikat oikeastaan loi harppuunahyökkäyksin FJK. Toki Härmälläkin oli muutama erinomainen maalintekopaikka, mutta laukaukset suuntautuivat yli ja ohi FJK:n maalissa urakoineen veteraanimaalivahti Lehtosen. Paremmalla viimeistelyllä olisi maalitilikin kummalla tahansa joukkueista ottelussa saattanut aueta, mutta kun pallot suuntautuivat ohi lähinnä maalin takana oleviin ”muikkuverkkoihin” lähdettiin tauolle tasalukemissa 0-0.
Toisella jaksolla kentälle asteli pirteä Härmä ja niinpä vihreänuttuinen vierailija iskikin nopeasti pallon reppuun. Maalin viimeisteli vierasjoukkueen paras pelaaja ja kapteeni Anssi Laine. Maalin jälkeen näytti siltä, että Härmä menee ottelussa menojaan, mutta mitä vielä. FJK sai heikon kymmenen minuuttisen jälkeen juonesta kiinni ja pian hyökkäykset vyöryivät kohti vierasjoukkueen maalia kuin Tsunami jokunen vuosi sitten Kauko-Idässä. Sinnikäs työnteko lopulta sai palkintonsa, kun Ivo Dankov pääsi tasoittamaan lukemiksi 1-1. Tasoitusmaali toi Klubin pelaajien pohkeisiin uutta virtaa ja niinpä painostus sai oivan palkinnon, kun Vesa-Pekka Valtonen pääsi tinttaamaan komeasti puolivolleysta voittomaalin pömpeliin. Ottelun jälkeen FJK:n valmentaja Joona Murtolahti tulkitsi tuntojaan tyhjentävästi näin: – Olen tulokseen tyytyväinen. Peli oli vähän löysää toisen puoliajan alkuun, mutta sitten piristyimme ja pystyimme tekemään lopussa kaksi maalia. Hieno voitto joukkueelta, FJK:n valmentaja Joona Murtolahti kiitti pelaajiaan.
 
LOPPUKOMMENTIT
 
Ilmeisesti Siltasen Corner on ilmeisesti saavuttanut urheilujournalismin alimmat portaat, kun paikallislehden urheilutoimittajatkin jo kyselevät neuvoa mitä pelistä pitäisi kertoa. No, kompetenssia tai ei, vuoroin vieraissa käydään, yhteistyötä tehdään puolin ja toisin.
 
Kaiken kaikkiaan hieno ja tärkeä voitto siis FJK:lle. Forssan Jalkapalloklubi lähti otteluun hieman ”vajaamiehisenä”, kun poissa kokoonpanosta olivat runkopelaajat Kari Vuorinen, Pekka Karjalainen ja ykköstorjujan statusta kantava Mika Filppu. Valmentaja Joona Murtolahti osoitti ottelussa oivaa taktista silmää toisella jaksolla vaihtojen muodossa ja vaihdot toivat peliin juuri sitä mitä oli tarkoitettukin eli piristivät kotijoukkueen peliä. Forssan Jalkapalloklubi koki ensimmäisellä jaksolla kirvelevän takaiskun, kun toinen toppareista eli Juha Helander loukkasi nilkkansa ja joutui jättämään pelin kesken. Toivottavasti mies saadaan kursittua kasaan seuraavaan matsiin.
 
Peli olisi voinut kääntyä kummalle tahansa, mutta loppu viimeksi FJK oli se aktiivisempi osapuoli varsinkin ratkaisevilla loppuminuuteilla ja ansaitsi siten voittonsa. Markku ”Fana” Palmroosia ulkoiselta habitukseltaan erehdyttävästi muistuttava Pasi ”Leku” Lehtonen pääsi ottelussa suorastaan luvattoman helpolla, sillä oikeastaan yhtään kovaa tilannetta Härmä ei onnistunut maalille luomaan laukausten suuntautuessa pääasiassa ohi maalin.
 
FJK on pelannut parhaat pelinsä lohkon ”kärkipään joukkueita” vastaan (eli Koskenpoikia, Härmää ja Tigersia), kun taas selkeästi heikommilta joukkueilta (TPV ja TP-T) FJK on ottanut käkättimeen. Otteista puuttuu tasaisuus. Samoin puutteita joukkueen pelaamisessa näkyy pallollisessa pelissä. FJK:n peliä leimaa pitkät yli keskikentän nostetut pitkät pallot joiden kohteena on pääasiassa Dankov ja niinpä peliä onkin helppo lukea ja se on erittäin mielikuvituksetonta eikä ole aina aivan yleisöystävällisimmästä päästäkään. Murtolahti koitti viimeksi lauantaina kentän laidalta ohjata peliä niin, että palloa liikuteltaisiin myös horisontaalisuunnassa mikä onkin oikea tapa liikuttaa vastustajan pakkaa, jotta peliä voidaan viedä eteenpäin myös maata pitkin, mutta ainakin toistaiseksi ohjeet kaikuivat kuuroille korville. Dankov on ollut hyökkäyspäässä Klubille kaikki kaikessa ja tiukasta vartioinnista huolimatta on tämä ”Vorssan Stoichkov” ollut suorastaan loistava. Usein Ivolla on ollut tapana kesällä poiketa kuukaudeksi Bulgariassa, toivottavasti tänä vuonna matkaa ei ole varattu, sillä FJK:n maalit nojaavat niin voimakkaasti Dankovin panokseen.